Lehdenjakaja, mehutölkki ja muita hurjia mörköjä

Yöllä heräsin raivokkaaseen haukkuun, joka kiihtyi kiihtymistään, kunnes saavutti huippunsa jolloin se kuulostikin jo ulvonnalta. Ah, tuumin, lehdenjakaja on tullut. Meillä nimittäin mörköillään ja kovasti. Jossain keskustelupalstalla ihmiset pohtivat onko koiran mörköikä totta vai tarua. Monet sanoivat, että ei heidän koiransa mörköillyt millään tavalla ja epäilivät, että ei moista kautta pennun elämässä olekaan. No, täällä kyllä varmasti on. Tarkennetaan: mörköiässä koiranpentu rupeaa pelkäämään vähän kaikkea sekalaista, mikä poikkeaa sen mielestä normaalitilasta. Pelkojen kohteet ovat yksilöllisiä ja, ainakin meidän tapauksessa, täysin järjettömiä.

Ensimmäiset merkit tulivat siinä 15 viikon iässä. Yhtäkkiä hämärässä liikkuvat ihmiset rupesivat iltaisin epäilyttämään. Tuloksena oli pientä kiihtynyttä puhinaa. Sitten tulivat Esineet Jotka Ovat Väärässä Paikassa. Tien varressa seisova mehutölkki sai aikaan hurjan haukkukohtauksen ja pitkään piti kierrellä ja kaarrella ennen kuin säpsyen uskalsi lähestyä. Pensaan oksaan tarttunut, tuulessa lepattava muovipussi oli kauheuden huippu: miten kummassa se oli mennyt sinne ja miksi se liikkui itsestään. Muita uhkakuvia olivat mm. väärinpäin oleva pyörä (jota hämmentynyt herrashenkilö yritti korjailla pienen kettu-olion puhistessa suureleisesti vieressä), moottoripyörä keskellä jalkakäytävää (kadun varrellahan niiden paikka on) ja muuttolaatikot tien vieressä.

Kammottavia ovat myös Ihmiset Joiden Ei Kuulu Olla Siellä tai Joilla On Jotain Ylimääräistä. Kallion kupeessa istuva ihminen on kauhistus, mitä se siellä kyykkii. Keskellä ruohokenttääkään ei Taron mielestä saisi kukaan seistä, seiskää nyt siellä tien varsilla missä yleensäkin seisotte. Penkillä istuminenkin on pahasta, vain epäilyttävät tyypit istahtavat nauttimaan auringosta. Vain ruoholla saa ilmeisesti istua. Huvittavin tilanne oli, kun vappuiltana puistikossa rakasteleva pariskunta sai kuulla kunniansa tomeralta kippurahännältä. Kotiin siitä sekstailemaan! Ylimääräisiä ulokkeita voi olla kävelykeppi, kävelysauvat, perässä vedettävä matkalaukku tai lastenvaunut.

Eli näitä mörköjä kyllä riittää. Nyt sitä on kestänyt todella voimakkaana muutaman viikon, saa nähdä kuinka kauan tässä asioita säpsytään. Mielestäni selkeitä laantumisen merkkejä on ilmassa, mutta ihan selvillä vesillä ei vielä olla. Toivon mukaan tuo ei ota tavaksi rapussa liikkuville haukkua, viime yön haukku taisi tulla säikähdyksen saattelemana, kun kesken unien rupeaa postiluukku rytisemään.