perjantai 5. syyskuuta 2008

Suosikit

Edellisen jutun kommenttien perusteella shiboilla tuntuu olevan yhteisiä piirteitä ainakin noiden inhokkien suhteen. Tosin mikäpä koira ei karttaisi tupakansavua, varmaan herkälle hajuaistille se on kauhistus. Tällä kertaa listaankin sitten suosikit, saa nähdä löytyykö Tarolle sielunveljiä ja -sisaria muiden shibojen joukosta.

Taron suosikit Top 5


1. Muut koirat. Se on rakkautta, euforiaa, puhdasta onnea, kun pääsee juoksemaan ja leikkimään muiden koirien kanssa. Taron rakkautta muita koiria kohtaan ei vaan voi korostaa tarpeeksi. Se tykkää ihan kaikista ja tulee ihan kaikkien kanssa toimeen. Taro myös opettaa leikkikavereilleen omaa vaanimisleikkiään, joka on parhaimmillaan suunnattoman huvittavaa katsottavaa.

2. Tavaroiden varastelu. Ei se tavaran haltuunottaminen itsessään, vaan se hauskuus kun tavaran oikea omistaja lähtee ajamaan takaa saadakseen omaisuutensa takaisin vahingoittumattomana. Pieniä hampaanjälkiä on kaikissa esineissä sukista kännyköihin. Ja ei niitä tavaroita ole järkeä kaluta, jos kukaan ei katso. Säikähtänyt huudahdus on paras reaktio, silloin herra jolkottelee korvat pystyssä ja pää korkealla mahdollisimman läheltä kuin esitelläkseen saaliinsa vielä tarkemmin järkyttyneelle katselijalle.

3. Kostea sammal ja pitkä ruohikko. Kosteaan sammaleeseen on pakko tunkea kuono syvälle, urista ja pöhistä ja nuuskuttaa huolellisesti. Pitkään ruohikkoon pitää syöksyä vauhdilla ja pomppia ympäriinsä kuin kaniini. Parasta on, jos pallo lentää pitkään ruohikkoon, sieltä sitä on kiva kaivella kippuran heilutuksen säestyksellä.

4. Tuulessa lentävät lehdet. Perään, otetaan se kiinni!

5. Lollottaminen. Kutsumme lollottamiseksi Taron suunnatonta halua aina silloin tällöin pyöritellä kieltä laiskasti lattialla, matolla, lipaston kulmassa, oikeastaan missä vaan. Kuono on raollaan, nenu kiinni lollotuksen kohteessa, ja kieli valuu suusta ulos laiskasti pyörien. Lollotus kestää useita minuutteja ja jäljelle jää märkä läntti. Usein lollotukseen liittyy nuuskuttelua etäinen katse silmissä. Rauhallisten hetkien omaa kivaa.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lollottaminen kuulostaa tosi hauskalta :) Nori ja Nami tykkää myös pitkästä heinikosta ja sammaleesta, sekä lentelevistä lehdistä. Heinikossa hepuloidaan ja sammaleessa kieritään. Toiset koirat on Namin mielestä jees, mutta Norin mielestä ei. Tavaroita ne ei varasta.

-Karoliina

Satu kirjoitti...

Jep, lollottaminen on todella hauskaa katsottavaa :). Toinen on ihan kuutamolla ja kieli senkun heiluu puolelta toiselle ihan kuin kuollut etana. Ihmeellinen otus tuo... Tosiaan, pitkä heinikko on ihan paras hepulipaikka!

Sä olet onnekas, kun sun tytöt ei tuota varastelun iloa ole keksineet. Meillä on kai niin epäsiistiä, että tuo aina löytää jotain kivaa kanniskeltavaa :/. Ja sitä se tekee yleensä silloin, jos on tylsää ja haluaa huomiota.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, entäs jos Taro ei olekaan varas, se vaan siivoaa :D ihan viaton otus.

-Karoliina

Elisa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Elisa kirjoitti...

Kaikki kuulostaa kovin tutulta täälläkin!
Kisu harrastaa tuota lollottamista etenkin väsyneenä kohdentaen sen sohvaan tai mattoihin.
Meillä märkä sammal ja nurmikko on Kisun mielestä ehdottomasti paras alusta mahalleen laskuun, se menee kukkulan päälle takajalat sammakko asentoon ja etutassut myös osoittamaan taakse ja sitten se valuu kuin hylje mäkeä alas asti ja uudelleen, tämä on melkoisen hauskaa katsottavaa.
Tico ei tosin siedä helposti kaikkia koiria, se osaa olla melkoinen rotu rasisti.

Kisu ei varastelua harrasta mutta Tico oli siinä ihan ekspertti nuorempana, se teki sitä todella paljon. Se oppi jopa avaamaan keittiön kaapit ja vei sieltä kaikenlaisia tavartoita.Tämä oli tosiaan meillä yleensä huomion hakua :)

Elisa

Satu kirjoitti...

Karo: Siis Tarohan on hyvin viaton, ainakin omasta mielestään :). Varmasti kyse on tämän jatkuvan kaaoksen hallinnasta, pitäähän jonkun pitää huusholli kasassa.

Elisa: Kyllä se meilläkin on niin, että Taro hakee ehdottomasti huomiota sillä varastelulla. Parhaiten toimiikin se, että on kuin ei huomaisikaan koko juttua. Hampaanjäljet se pirulainen ehtii silti jättää :). Ja kiva kuulla, että löytyy muitakin lollottajia!

Meri kirjoitti...

Hahaa lollottaminen kuulostaa erittäin tutulta! Tikru harrasti sitä käsivarren kanssa, otti ranteen suuhun ja utuinen ilme naamalla pyöritteli kieltään ja kuolasi :D Ettei olis sukuvika.

Satu kirjoitti...

Lisää lollottajia ilmoittautuu :). Taro ei ole vielä kohdentanut tuota taipumustaan ihmisiin, toivotaan että säästytään siltä. Ei siinä muuten mitään, mutta tuo kuolan määrä on lollottaessa aika massiivinen...