maanantai 3. maaliskuuta 2008

Riemukkaita leikkejä

Taro on toiminnanhalussaan aivan mahdoton! Siihen kun yhdistää noin kahden sekunnin keskittymiskyvyn, niin saa lopputulokseksi puuhakkaan, häsläävän koiranpennun, jolle mikään leikki ei ole liian tylsä.

Aloitetaan pehmoleluista. Ehdoton lemppari retuutukseen ja yleiseen riehumiseen on näätä.


Näätä piippaa mukavasti kun sen keskiruumista puree ja sekös vasta poikaa villitseekin. Toinen kiva kaveri on villisika, mutta tällä hetkellä se on lähinnä petikaverina, jota halaillaan ja nuollaan.


Retuutukseen kelpaavat myös mummin tekemä karvainen säärystin ja värikäs köysilelu. Takaa-ajon hurmaa Taro saa narupallosta ja sellaisesta hassusta kumitötteröstä, jota on myös erittäin mukava vaania. Kuitenkin ihan ykkönen takaa-ajettavien saralla on oma häntä.

Ensin lähetään tavoittelemaan sitä ärsyttävää kippuraa, joka koko ajan tuntuu välttelevän saalistajaansa.


Sitten kiemurrellaan ja voi sitä maukumisen määrää...


Lopulta saavuttamaton on saavutettu ja sitä pitää hetken aikaa järsiä antaumuksella.


Omistajienkin kanssa olisi kiva painia, mutta ne naskalit ovat niin mahdottoman teräviä.


Suuren suosion ovat saavuttaneet kananmunarasiat ja vessapaperirullien hylsyt. Ollaan täytetty pahvikoteloita namuilla ja annettu Taron rauhassa keksiä miten herkut saisi ulos. Kananmunakennojen kanssa poika on keksinyt, että kierittämällä namut tippuvat sopivasti ulos kennon rei'istä. Siispä Taro tökkii nenällä kennoa ympäriinsä ja nuuskuttaa perässä josko kennosta olisi tippunut aarteita. Lopuksi tyhjät kennot on ihana repiä riekaleiksi ja levittää pitkin kämppää.


Lisäksi erilaiset jäljestysleikit ovat suosiossa, etenkin sellainen jossa levitän matolle nappuloita ja annan pojan nuuskutellen etsiä ne kaikki. Ulkona sama homma toimii ja on myös parantanut paljon koiran ja meidän välistä kontaktia. Ulkona kyykistymme ja esitämme löytäneemme aarrekätkön hurjasti nuuskimalla. Taro tulee vauhdikkaasti paikalle ja "löytää" herkkukätkön maasta. Nyt se on ruvennut todella hyvin seuraamaan meidän liikkeitä, mehän ollaan avomiehen kanssa suuria metsästäjiä kun aina löydetään metsästä nakkia!

2 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

*tirsk* siskoni on nakinmetsästäjä :D.

niille säärystimille on vaikeaa keksiä parempaa käyttöä kuin retuutus....

Susanna kirjoitti...

nii piti vielä tulla sanomaan, että voi wutiwuu ku toinen on niin suloinen!!