Perjantaina lähdettiin saareen mukavan puolipilvisen sään merkeissä. Taro vaikuttaa jo hyvin rennolta ja tyytyväiseltä automatkustajalta. Herra kapusi itse autoon eikä tietoakaan menneiden aikojen vastahakoisuudesta. Ilmassa oli jännitystä ja iloa matkalle lähtemisestä, ja koirakin sen selkeästi aisti.
Automatka meni rauhallisesti lepäillen ja rapsutuksia kerjäten. Kuumahan siellä kaarassa tuli. Taro tosiaan matkustaa etupenkin jalkatilassa, vaikka tulevaisuudessa aiomme totuttaa sen myös häkkiin. Tällä kyseisellä reissulla ei tosin muutakaan mahdollisuutta ollut, sillä tavaratila tuli täyteen mökkiläisten ruokia ja juomia.
Matkan varrella pysähdyttiin järven rannalle jaloittelemaan ja virvokkeita ostamaan. Mentiin Taron kanssa heti veden äärelle maisemia katselemaan ja nuuskuttelemaan. Veteen tuo peto olisi heti pyrkinyt, mutta ajatus märästä koirasta jaloissa koko loppumatkan ei oikein houkutellut meikäläistä.
Suurin ilonaihe olivat valkoposkihanhet. Taro olisi ilomielin mennyt haastamaan itseään isommat linnut. Lopulta niitä päädyttiin kummastelemaan rannan tuntumasta.
Ensi kerralla kuvia ja tunnelmia ihanalta saarelta, jossa vietimme kaksi päivää. Tiedossa paljon nuuskimista, tonkimista ja erityisen väsynyt koira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti