Esittelyssä Kuma, perheemme uusin tulokas. Näin aluksi maistiaisina kuvia ajoilta, jolloin pojat olivat vain pieniä toukkia, juuri syntyneitä.
|
Vasemmalla Kuma, oikealla veli Dai |
Kasvattaja on Meri Pistokoski, kennel Monokuro. Isä on Ruotsissa asustava
Kurokaidou Go Higo Kamishimasou, eli Kuro Chan. Kuro on komea poika, erittäin tyynen ja arvokkaan oloinen. Poikien emä Akiko,
Aso No Kana Go Takayuusou, on ihanalla luonteella varustettu, kaunis narttu. Tästä yhdistelmästä oli yksi poika luvattu Norjaan, joten päätimme Antin kanssa katsoa, josko onni suosisi ja poikia tulisi kaksi.
Tulihan niitä kaksin kappalein. Sydän hypähti kurkkuun, kun Meri soitti ja kertoi, että maailmaan pyörähti juuri kaksi black&tan urosshibaa. Olimme lykänneet lopullista päätöstä ajatellen, että ei sieltä kuitenkaan kahta urosta tule. Mutta tulihan niitä. Tasan kaksi.
Pitkään pyöriteltiin ajatusta. Argumentteja oli puolesta ja vastaan. Onko oikeasti aikaa kahdelle koiralle? Tulevatko koirat keskenään toimeen? Jaksammeko sitä suloisenstressaavaa penturumbaa uudelleen?
|
Kuma ja Akiko-äippä |
Kysymyksiä oli hirveästi mielessä, olisin varmasti itse pyöritellyt niitä maailman tappiin asti. Mies sen sijaan totesi, että nyt otetaan se toinen koira. Olemme Taron kanssa jo oppineet niin paljon, että toisen koiran kanssa osaa ehkä ottaa jo hiukan rennommin ja varmemmin. Ja tottahan on sekin, että Taro tuntuisi kaipaavan koirakaveria. Ja me lisää lenkkeilyseuraa.
Nythän Kuma ja veljensä ovat jo pieniä karhunpentuja, jotka kovaa vauhtia tutustuvat uuteen, ihmeelliseen maailmaan. Lisää kuvia ensi kerralla!
Kuvat: Meri Pistokoski
5 kommenttia:
voi ei miten se on ihana!!!
t mutsi
Mä en kestä!!! Ih!
Ihan varmasti se on tässäkin jutussa sama homma kuin lasten kanssa - kun tulee toka, sitä yhtäkkiä huomaa miten tavallaan elämä helpottuu vaikka tietysti hommat myös lisääntyy. Ja tokan kanssa sitä ei enää tee niitä samoja virheitä, ehkä tekee jotain uusia, mutta on kuitenkin jo paljon viisaampi. <3
Niinhän se on, että varmasti uudet virheet ja uudet onnistumiset on tiedossa tokan kanssa. Nyt on toisaalta ihanaa, kun pystyy jo vähän ennakoimaan minkälainen kaveri Kuma on luonteeltaan. Taron kanssa oli hyvin hatara käsitys siitä, minkälaisia ominaisuuksia pentu ilmentää.
On lasten ja koirien välillä kyllä aika paljon yhtäläisyyksiä, kieltämättä ;).
Onneksi olkoon Satu ja Antti!!!
Olemme niin iloisia teidän puolestanne.
Kiitos Yvonne! Ollaan todella innoissamme uudesta tulokkaasta. Aika vaan kuluu niin hitaasti. :)
Lähetä kommentti