maanantai 18. toukokuuta 2009

Koirakoulusta kotikouluun

Enpä ole tänne päivittänyt asiaa aiemman aloittamastamme koirakoulusta, mutta nyt on sopiva väli palata hieman koulutusasioihin.

Lyhyestä virsi kaunis: olemme lopettaneet koirakoulun. Syy on yksinkertainen. Kouluttaja ei pystynyt antamaan meille tarvittavaa tukea treenien onnistumiseksi. Ympäristö oli hankala, sillä treenialueen halki kulki taukoamatta vieraita, ei aina niin hyväkäytöksisiä koiria. Tilanne oli aina todella hektinen. Taro oli kuin vieteriukko, koko ajan sinkoili, tuijotteli, veti siksakkia ja joskus vinkuikin.

Osa treenikerroista sujui mallikkaasti ja saimme paljon kiitosta kouluttajalta. Shibathan tekevät mielellään, jos siltä sattuu tuntumaan. Taro on tyypillinen shiba sillä tavalla, tekee jos huvittaa. Jos ei, niin mikään superherkku maailmassa ei tilannetta muuta.


Koirakoulu aiheutti enemmän käytösongelmia kuin mitään muuta. Taro ei ollut oppimiselle otollisessa vireessä eikä kouluttaja meitä mitenkään ohjeistanut miten viretilaa lasketaan. Sen sijaan jouduimme toimimaan häiriökoirana luoksetuloharjoituksessa ja pääsipä Taro kouluttajalta pari kertaa karkaamaankin. Yhdet treenit menivät sekavaksi, kun treenasimme tasan samassa kohdassa, missä kouluttaja oli äskettäin treenannut juoksuista narttua. Ja siinä olisi nuoren uroksen pitänyt keskittyä!

Tässä vaiheessa loppui meidän treenit.

En varsinaisesti syytä kouluttajaa, joka oli aidosti kiinnostunut ja innostunut. Hän ei osannut lukea Taroa ollenkaan. Shiba osaa pitää kaiken sisällään, ei siitä huomaa kuin harjaantunut silmä, että nyt hermostuttaa. Minä huomaan jo Taron silmien kiillosta, että kierrokset on kovat. Kouluttaja ei sitä pystynyt tulkitsemaan eikä uskonut kun sanoin.

Koska Taro on tällainen sähikäinen, päätin että on turha mennä kalliisiin koirakouluihin ennen kuin herra osaa rauhoittua muiden koirien läheisyydessä. Olemmekin nyt treenanneet kahdestaan ihan vain muiden koirien lähellä olemista.

Ehkä tulevaisuudessa taas takaisin koulun penkille. Nyt mietimme jotain muuta harrastusta kaverille. Jäljestys varmaan sopisi itsenäiselle ja energiselle tapaukselle.

5 kommenttia:

Vappu kirjoitti...

Hei

Kuulostaa todella hankalalta koulutustoiminnalta. Opimme "Heiluva Häntä" koulussa monia asioita täysin toisin: meillä koulutusalue suljettiin täysin muilta häiriöiltä (koirat, ihmiset, autot jne.) ja sitten koulutuksen aikana "häiriöitä" tuotiin pikkuhiljaa hallitusti mukaan ja samalla ehdollistettiin koiraa palkinnoilla oikeaan käytökseen. Jokaiselle koiralle oli oma aika ja muut koirat olivat poissa näkyvistä - emme edes tienneet, keitä muita tuli ja meni meitä ennen ja jälkeen. Kouluttajien omat koirat toimivat "ärsykkeinä", sillä ne osasivat tehtävänsä ja olivat luotettavia harjoitusvastustajia.

Koulutukseen ei saanut edes tulla saati osallistua jo oli juoksuaika. Kouluttajat lukivat koiraa kuin unelma, jopa itse omistajana oli hieman myöhässä kun jo kouluttaja antoi vinkin koiran signaalista. Siinä oppi todella paljon koiranlukutaitoa. Juuri ennakoivat eleet ovat keskeisiä käytöskoulutuksessa.

Suosittelen todella asiantuntevia kouluttajia ja omistajia, joilla muuten aukeaa uusi ja oma koulutuspiste Konalaan. He pitävät myös nenätyö- jälki- ja aktivointikursseja, joihin ainakin ajattelimme osallistua.

t.Outi ja "tytöt" :-)

Satu kirjoitti...

Tuo koulutus kuulostaa juuri siltä, mitä itsekin hyvän treenin kuvittelin olevan. Kiitos tuosta vinkistä, taidankin katsoa josko tuosta koirakoulusta löytyisi meille sopiva kurssi.

Oikeastaan tämä kertomasi koulutuskokemus vahvistaa sen, että oli oikea päätös lopettaa. Vähän epäröin, että olenko jotenkin vaativa itse tai onko minun koirankoulutusihanteissani jotain mätää. Mutta kyllä jo maalaisjärki sanoo, että ei treenien noin kuulu mennä.

Shibassa on rotuna tietenkin myös se, että niitä on vaikea lukea. Niistä ei välttämättä huomaa jännitystä tai stressiä, sillä ne eivät ilmennä virettään erityisen voimakkaasti. Siinä varmaan kouluttaja menikin metsään, kun ei ymmärtänyt miten hienovaraisia merkkejä tuon rodun kanssa pitää osata tulkita.

piiuska kirjoitti...

Heips, missä koirakoulussa kävitte eli minkä jätitte kesken? Jouduin myös itse jättämään yhden kurssin kesken, tuli mieleen että mahtoiko olla sama koulu/kouluttaja..

Satu kirjoitti...

Moi piiuska!

En mielellään mainitsisi paikkaa tässä julkisesti, sillä kyseessä on kuitenkin yksi kurssi ja yksi ohjaaja melko isossa koirakoulussa. Jos laitat minulle meiliosoitteesi, voin laittaa sinne enemmän lisätietoa.

navettakissa kirjoitti...

piiuska tässä blogikäyttiksellä. Voit laittaa meiliä navettakisu@gmail.com. Ja tervetuloa omaan blogiini kurkkimaan, olen juuri kirjoittamassa juttua meidän kurssista ja siitä tulikin mieleen katsoa, oletko vastaillut tänne! Mua ei niinkään enää harmita omasta puolesta, että jouduttiin jättämään kurssi kesken, vaan niiden puolesta, jotka eivät ymmärrä, että opetuksessa on jotain vikaa.. Onneksi on niin paljon hyviäkin koirakouluja, mistä valita!