Vappupäivän aamu alkoi omistajien osalta perinteisillä skumppa-aamiaisilla, ja Taron osalta perinteisellä serpentiinileikillä. Viime vuonna serpentiinistä irtosi ties mitä iloa, tänä vuonna herra oli aivan liian tosikko osallistuakseen. Taro on muutenkin aamu-uninen ja siihen päälle vielä vuodessa hieman vakavoitunut luonne, niin ei naurattanut päälle pursuavat serpentiinit.Serpentiinihässäköiden jälkeen suuntasimme torille vappuhumua ihmettelemään. Ilma oli ihanan aurinkoinen, joten taitoimme matkan jalkaisin.
Torilla oli väkeä tungokseen asti, mutta Taro otti relasti. Olin itse asiassa yllättynyt, miten tyyni nuori herra oli. Lettujonossa kuohuviinipullon korkki piti herran tyytyväisenä pitkästä odottelusta huolimatta.
On kyllä kerrassaan uskomatonta, miten Tarosta on tullut koko ajan hillitympi. Toki se on edelleen hulvaton itsensä monissa tilanteissa, mutta se on oppinut myös rauhoittumisen arvon. Tätä se ikä ja viisaus teettänee. Vähän sitä torilla muut koirat kiihdyttivät, mutta lettumaistiaisilla saatiin mieli taas tyyneksi.Puuhantäyteiset retket kaupungille väsyttävät nuoren shiban nopeammin kuin kolme tuntia metsälenkkiä. Niinpä kotimatka oli rauhallinen. Kotona shibanen vetäytyi heti nukkumaan ja omistajat jatkoivat matkaa Kaivarin vappujuhliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti